TEM:n työryhmän puolueettomuus herättää epäilyksiä – asiasta jätettiin kantelu oikeuskanslerille

Oikeuskanslerille on jätetty kantelu elinkeinoministeri Mika Lintilän toiminnasta ja kaivoslain uudistamisen tueksi asetetun työryhmän kokoonpanosta.

Jukka Leppänen, Kaivoslaki NYT -kansalaisaloitteen vireillepanija, ja Miisa Mink, Saimaa ilman kaivoksia -ryhmän perustaja, ovat jättäneet 14. heinäkuuta 2020 kantelun oikeuskanslerille. Kantelun aiheena on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä elinkeinoministeri Mika Lintilän toiminta kaivoslakiuudistuksessa 2018-2020 sekä TEM:n asettaman, kaivoslain uudistamista valmistelevan työryhmän riippumattomuus ja puolueettomuus. 

Kantelijat ovat huolissaan TEM:n sekä vastuuministeri Mika Lintilän toistuvista laiminlyönneistä. Nämä eivät ole korjanneet toimintaansa, vaikka oikeuskansleri eli valtioneuvoston ylin oikeudellinen asiantuntija on esittänyt siitä huomautuksia.

Oikeuskansleri on päätöksessään (Dnro OKV/536/1/2019) ottanut kantaa siihen, että ministeriö tilasi kaivoslakia koskevan selvityksen asianajotoimisto Borenius Oy:ltä, jolla on tunnetusti toimeksiantoja ja sidonnaisuuksia kaivosalaan ja kaivosyhtiöihin.

Oikeuskanslerin mukaan TEM:n menettely aiheutti ongelmia “eduskunnan riittävän monipuolisen ja ulkopuoliselle yleisölle puolueettomalta näyttävän tiedonsaannin kannalta”. Oikeuskanslerin mukaan menettely on ollut omiaan synnyttämään epäilyksiä virkatoiminnan puolueettomuutta kohtaan. 

Nyt tehdyssä kantelussa Jukka Leppänen ja Miisa Mink kyseenalaistavat samaisen selvityksen riippumattomuuden. Lisäksi he arvostelevat kaivoslain uudistamisen tueksi asetetun työryhmän kokoonpanoa.

Työryhmässä useita kaivosteollisuuden lobbareita

Ministeriön helmikuussa 2020 asettaman työryhmän ja sen sihteeristön jäsenissä on useita entisiä ja nykyisiä edustajia kaivosyhtiöistä ja niiden etujärjestöstä. Kantelijat katsovat, että tämä vaarantaa lain valmistelun puolueettomuuden. 

Työryhmässä ei ole edustajia muista kansalaisjärjestöistä kuin Suomen luonnonsuojeluliitosta, eikä esimerkiksi kansallinen Kaivoslaki NYT -liike ole edustettuna. Se ei ole paikallisyhdistys, vaan edustaa laajasti kaivoslain uudistamista edistäviä tahoja. Se, ettei kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ole huomioitu työryhmän kokoonpanossa, on demokratian kannalta ongelmallista.

Kantelijat katsovat, että ministeriön menettely työryhmän nimittämisessä synnyttää epäilyksiä virkatoiminnan puolueettomuudesta. On myös selvää, ettei TEM ole suhtautunut oikeuskanslerin aiempaan huomautukseen vakavasti. 

Hallintolain 6 §:ssä säädetään, että viranomaisten toimien on oltava puolueettomia. Säännös pitää sisällään niin sanotun objektiviteettiperiaatteen: viranomaisten päätösten tulee olla perusteltuja ja työssä on toimittava puolueettomasti. Näin halutaan taata kansalaisten luottamus viranomaisten toimintaan. 

TEM perustelee toimiaan niin sanotulla vakiintuneella käytännöllä. Sen mukaan jokainen työryhmään kutsuttu taho voi vapaasti nimetä edustajansa eikä ministeriö katso aiheelliseksi puuttua siihen. On kuitenkin hämmästyttävää, että TEM ei havaitse objektiivisuusongelmaa esimerkiksi Pekka Suomelan nimityksessä työryhmään. Suomela on nykyinen Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja (16.4.2012 alkaen) ja työskenteli aiemmin työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastajana 2006-2012.

Työryhmän sihteeristön johtavana asiantuntijana toimii puolestaan Niklas Vartiainen, joka on työskennellyt aiemmin asianajotoimisto Borenius Oy:ssä. Hän oli asiantuntijana ministeriön tilaamassa kaivoslainsäädännön muutostarpeita koskevassa arviossa. 

Borenius Oy on avustanut kaivannaisteollisuudessa toimivien yritysten etujärjestöä Kaivosteollisuus ry:tä – joka on edustettuna työryhmässä – lobbauksessa kaivos-, jäte- ja jäteverolakien uudistamiseen liittyen sekä neuvotteluissa ministeriöiden kanssa. 

Kantelijoiden mukaan ministeriön tilaama arvio Borenius Oy:ltä sekä työryhmän ja sihteeristön sidonnaisuudet kaivannaisteollisuuteen aiheuttavat perustellun epäilyksen työryhmän puolueellisuudesta. Etenkin Niklas Vartiaisen puolueettomuus virkamiehenä on kyseenalainen. Kantelijat katsovat, että tilanteessa on syntynyt hallintolain 28 §:ssä tarkoitettu esteellisyysperuste. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuutensa erityisestä syystä vaarantuu.

Työryhmän sihteeristössä toimii myös TEM:n kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen, joka on aiemmin työskennellyt vuosikymmenien ajan kaivosyhtiöiden palveluksessa. Hän on muun muassa todennut Vuorimiesyhdistyksen lehden (Materia-lehti 2019/nro 3, sivu 28) artikkelissa seuraavaa: “Kaivosihmisillä on myös oma tiivis yhteisönsä, ja kun sinne pääsee, on kuin osa suurta perhettä. Sinä olet aina yksi ‘meistä’”. Tämä lausunto, yhdistettynä Aaltosen taustaan ja sihteeristön kokoonpanoon, herättää vahvoja epäilyksiä siitä, onko työryhmän toiminta objektiivista ja puolueetonta.

3 ajatusta aiheesta “TEM:n työryhmän puolueettomuus herättää epäilyksiä – asiasta jätettiin kantelu oikeuskanslerille”

  1. Anna-Kaisa Aaltonen

    Hienoa, aktiivista toimintaa!! Nyt pitäisi saada mediaan tieto kantelusta ja työryhmän puolueettomuuden kyseenalaistamisesta. Kesällä uutisista on usein pulaa ja koronauutisiointikin alkaa jo hiljentyä, joten tällaiselle uutisionnille olisi tilausta.

  2. Paluuviite: Avoin kirje oikeusministerille koskien kaivoslain valmisteluprosessin asianmukaisuutta – Saimaa ilman kaivoksia

  3. Paluuviite: Korjataan kaivoslain valuviat – työkaluina joukkovoima ja uusi kansalaisaloite – Saimaa ilman kaivoksia

Vastaa

Shopping Cart
%d bloggaajaa tykkää tästä: