Mediatiedote 23.10.2020
Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti torstaina 22. lokakuuta 2020 vetävänsä kaivoslakiehdotuksen pois eduskunnan käsittelystä. Saimaa ilman kaivoksia -ryhmä pitää päätöstä hyvänä, sillä ehdotus ei olisi täyttänyt hallituksen linjauksia eikä eduskunnan talousvaliokunnan suosituksia, jotka pohjautuvat Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteeseen.
Lakiehdotuksesta puuttui monta tärkeää kohtaa, joilla kaivostoiminnan ylivaltaa Suomessa voitaisiin rajoittaa, mutta erityisesti nämä kaksi: tärkeiden luontoalueiden ja vesistöjen jättäminen kaivostoiminnan ulkopuolelle sekä intressivertailu, joka ottaa huomioon mahdolliset kokonaisvaikutukset alueen muille elinkeinoille ja elinympäristölle. Nämä kohdat tunnustettiin tarpeelliseksi yli puoluerajojen, kun kansalaisaloitteesta keskusteltiin eduskunnan täysistunnossa 6. lokakuuta.
Se, että lakiesitys päätyy takaisin ministeriön valmisteltavaksi, aiheuttaa kuitenkin merkittäviä ongelmia.
Saimaalle ja sen lähialueille on viime kuukausien aikana annettu peräti viisi malminetsintävarausta. Varaukset antavat niitä hakeneille yhtiöille etuoikeuden hakea malminetsintälupaa kahden vuoden sisällä. Kaikki yhtiöt ovat ilmoittaneet tekevänsä näin. Malminetsinnästä voi aiheutua merkittävää haittaa ympäristölle ja erityisesti vesistöille. Malminetsintä ja kaivosuhka vaikuttavat myös kiinteistökauppaan ja muihin elinkeinoihin.
Voimassa oleva kaivoslaki ei anna Saimaalle riittävää turvaa malminhimoa vastaan. Tämä on nähty jo Heinävedellä, missä on vuonna 2016 alkaneen malminetsinnän myötä kairattu kallioperää ja tehty tutkimusojia kallioon luostareiden välittömässä läheisyydessä.
Toinen kaivoslain viivästymisestä aiheutuva ongelma on tuleva EU:n ja Kanadan välinen talous- ja kauppasopimus CETA, jonka vahvistamista viivyttää vain muutamien maiden päätös olla allekirjoittamatta sopimusta. Juuri ministeri Mika Lintilä esitti suuren valiokunnan vaatimukset kaivoslain uudistamisesta CETA-sopimuksen aiheuttamien uhkien vuoksi, kun eduskunta vuonna 2018 käsitteli sopimusta. Sopimuksen sisältöön liittyy elementtejä, jotka voivat antaa ulkomaisille kaivosyhtiöille jopa oikeuden haastaa kuntia tai valtion oikeuteen, jos ympäristölainsäädäntö tiukkenee tai kaivoslakia muutetaan siten, että kaivoshanke ei toteutuisikaan.
Herää kysymys, onko kaivoslain aikalisä poliittista keplottelua.
Saimaa ilman kaivoksia -ryhmä on pettynyt siihen, että uutta, tiukempaa kaivoslakia ei ole saatu aikaiseksi lakiuudistukselle asetetussa määräajassa. Tämä ei kuitenkaan ole yllätys, kun tarkastellaan uudistamistyöryhmän kokoonpanoa: sen jäseninä on enimmäkseen kaivosteollisuuden tai sen etua ajavien organisaatioiden edustajia. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjä työryhmässä edustaa ainoastaan Suomen luonnonsuojeluliitto. Saimaa ilman kaivoksia -ryhmän perustaja Miisa Mink ja ProHeinävesi -liikkeen puheenjohtaja Jukka Leppänen tekivätkin jo heinäkuussa 2020 kantelun työryhmän kokoonpanosta oikeuskanslerille.
“Työryhmä on selkeästi epäonnistunut tehtävässään. Vaadimme, että uusi laki on kunnianhimoisesti laadittu ja valmistelun edunsaajista riippumaton. Lakivalmistelua tekevään työryhmään tulee nimittää henkilöitä, jotka edustavat laajempaa näkemystä ja osaamista, ei pelkästään kaivosalan lobbareita”, sanoo Miisa Mink.
Saimaa ilman kaivoksia -kollektiivi
Liity meidän Facebook ryhmään täällä.
Ota yhteyttä: info.saimaailmankaivoksia@gmail.com
Mikä ihmeen Saimaa ilman kaivoksia?
Olemme kaikin tavoin sitoutumaton ryhmä, joka haluaa suojella Saimaata kaivostoiminnalta. Jaamme tietoa varauspäätöksistä ja niihin liittyvistä kampanjoista, uutisia kaivostoiminnan haittavaikutuksista luontoon ja siitä, miten voit olla mukana suojelemassa Saimaata lyhytnäköiseltä kaivostoiminnalta.