Maamme rikkaudet -tapahtumassa perjantaina 2. syyskuuta kauppatieteiden maisteri, yrittäjä Satu Jaatinen tarkastelee kaivostoimintaa kansantalouden näkökulmasta. Lontoossa investointipankkiirina lähes 30 vuotta työskennellyt Jaatinen asuu nyt Asikkalassa ja on mukana kunnallis- ja aluepolitiikassa. Hän on myös Pelastetaan Päijänne -liikkeen perustajajäsen.
Jaatinen vertaa Suomea Afrikan Ghanaan. Vaikka maahan tehdään paljon ulkomaisia investointeja ja sen talous perustuu pitkälti metallien – etenkin kullan – vientiin, maa ei hyödy siitä: Ghana on edelleen köyhä.
”Myös Suomeen jää kaivostoiminnasta hyvin vähän muuta kuin jätettä. Teollisuuskin tuo malminsa ulkomailta.”
Satu Jaatinen tekee vertailua myös pohjoismaisiin naapureihin.
”Suomessa 90 % kaivoksista on ulkomaisessa omistuksessa, Ruotsissa vain 10 %. Norja oli puolestaan yhtä köyhä kuin Suomi 1970-luvulla. Mutta valtio rikastui vauhdilla alettuaan pumpata ja myydä öljyään itse ilman ulkomaista pääomitusta ja öljy-yhtiöitä. Samalla se rahastoi pienen siivun kaikesta myynnistä. Rahasto on nyt maailman suurimpia, ja norjalaisten eläkkeet maksettu hamaan tulevaisuuteen. Jos Norja olisi Suomen kaivostoiminnan tapaan antanut öljynsä kansainvälisten sijoittajien ja öljy-yhtiöiden pumpattavaksi, se olisi köyhä edelleen.”
Kaivosyhtiöiden verotus saa Jaatiselta niin ikään osakseen kritiikkiä.
”Suomessa ei ole erillistä kaivosveroa yhteisöverojen päälle. Muualla maailmassa yhteisöverojen lisäksi maksettava erillinen kaivosvero on keskimäärin 30 %. Norjassa puolestaan öljy-yritykset ovat 1950-luvulta tähän päivään asti maksaneet veroa 78 %.”
Tekeillä olevassa kaivoslain uudistuksessa Suomeen ehdotetaan kerättäväksi 25 miljoonaa euroa vuosittaisina kaivosveroina. Tämä on Jaatisen mukaan liian pieni määrä.
”Monet muut Suomen toimialat maksavat yhteisöveroja ja palkkaavat ihmisiä moninkertaisesti enemmän kaivostoimintaan verrattuna. Teollisuus maksaa kaikkiaan 1,5 miljardia euroa yhteisöveroja, ja kaikki Suomen verotulot ovat yli 100 miljardia. Siksi 25 miljoonaa on tästä vain pieni tiraus, aivan liian pieni, kun otetaan huomioon kaikki kaivosten haitat.”
Jaatisen mukaan jopa Ghana on monien muiden malmirikkaiden maiden tavoin ryhtynyt vaatimaan kaivoksilta parempaa vastiketta uusiutumattomille malmivaroilleen akkumetallibuumin aikana.
”Nuo malmivarat ovat muodostuneet kallioperään miljoonien vuosien kuluessa. Niiden ylöskaivaminen on riski luonnolle, muille elinkeinoille ja ihmisten terveydelle. Tiivistettynä: kaivostoiminta on tervetullutta, jos se ei pilaa luontoa ja siitä on suomalaisille hyötyä.”
Lisätietoja:
Satu Jaatinen
satu.jaatinen@gmail.com
https://www.facebook.com/groups/pelastetaanpaijanne/
Tapahtuma: Maamme rikkaudet 2022 – Kaivoskriittiset päivät Rovaniemellä.
Katso tapahtuman ohjelma ja puhujat verkosta: www.maammerikkaudet.org
Aika: perjantai 2.9. ja lauantai 3.9. kello 10–17. Toritapahtumat päättyvät kello 18.
Paikka: Rovaniemen kauppatori, tapahtumateltta Pub Old Lättis.
Tilaisuus on avoin ja maksuton. Toivomme ennakkoilmoittautumista verkossa tai tapahtumapäivinä ovella.
Tapahtuman järjestäjät: Rajat Lapin kaivoksille ry ja Saimaa ilman kaivoksia ry