Miten puolueenne varmistaa, että Suomessa vältytään jatkossa kaivosten aiheuttamilta ympäristötuhoilta?
Vasemmisto on ajanut kaivoslain uudistusta ja on erittäin sitoutunut Marinin hallitusohjelman kirjauksiin uudistuksen reunaehdoista:
• Kaivoslainsäädäntö uudistetaan. Uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason
parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen.
• Kunnille säädetään oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella.
• Parannetaan kaivosalueen ja kaivoksen vaikutusalueen kiinteistön- ja maanomistajien asemaa ja tiedonsaantioikeutta.
• Otetaan merkittävissä kaivoshankkeissa nykyisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla
alkuperäiskansojen oikeudet huomioon.
• Parannetaan kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista.
• Otetaan huomioon suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutukset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
• Malmin uraanipitoisuuden huomioonottamista kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten
arvioinnissa kehitetään.
• Kehitetään vakuussääntelyä siten, että ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa
tilanteissa.
• Lainsäädännön piiriin otetaan myös merenpohjan mineraaleihin kohdistuva
kaivostoiminta.
• Selvitetään malminetsintäoikeuden lupaprosesseja, käytänteitä ja mahdollisia rajoittamistarpeita luonnonsuojelualueilla.
Vasemmisto aikoo pitää kiinni näistä hallitusohjelman kirjauksista, sillä ne vastaavat hyvin vasemmiston omia tavoitteita jo ennen vaaleja:
Vasemmiston kanta eduskuntavaali- ja tulevaisuusohjelman mukaan
•maaperän rikkaudet kuuluvat lähtökohtaisesti kansalaisille ja yhteiskunnalle: yritysten on maksettava riittävä korvaus kansallisomaisuuden hyödyntämisestä ja ympäristöhaittojen aiheuttamisesta.
•Louhitusta malmista maksetaan yhteiskunnalle vero
•Kunnille oikeus sallia tai kieltää kaivostoiminta alueillaan
•Malmin etsintä luonnonsuojelualueilla lopetetaan
•Ympäristövaikutusten arviointia muutetaan siten, että valtio vastaa toteutuksesta, mutta yritys maksaa
•kaivospaikkakunnan tulevaisuus turvataan rahastoimalla sen varalta, että kaivostoiminta loppuu tai kaivosyhtiö ajautuu konkurssiin
•Kulttuuristen vähemmistöryhmien ja uskonnollisten yhteisöjen erityiskysymykset otetaan huomioon kaikessa kaivostoiminnassa (erit. saamelaiset)
•Huom! Elokuussa 2018 edustajat Sarkkinen, Andersson, Arhinmäki, Hänninen, Kontula, Modig, Pekonen ja Semi jättivät kaivolain uudistamisesta kirjallisen kysymyksen, jossa yllämainitut asiat pitkälti toistuivat
Vasemmiston pääviestit
• Vasemmiston mukaan kaivoslakia on uudistettava siten, että se vahvistaa ympäristönsuojelua sekä paikallisdemokratiaa. Jatkossa maaperän mineraaleja tulisi käyttää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Maaperän rikkaudet kuuluvat lähtökohtaisesti kansalaisille sekä yhteiskunnalle, ei vain suuryrityksille. Yritysten on maksettava niiden hyödyntämisestä korvaus ja huolehdittava toiminnan aiheuttamasta rasitteesta ympäristölle
• Vasemmistoliitto ei halua nähdä enää yhtään Talvivaaran kaltaista ympäristökatastrofia. Ympäristöriskit tulee arvioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niin huolellisesti, ettei malminetsintä- tai kaivoslupaa myönnetä, jos riskejä tunnistetaan.
Luonnonsuojelualueille ei pitäisi myöntää malminetsintälupia lainkaan. Ympäristövaikutusten arvioimisen riippumattomuus voidaan varmistaa parhaiten, jos niiden toteutuksesta vastaa puolueeton julkinen taho. Kaivosyhtiön tulee puolestaan vastata vaikutusarvioinnin rahoituksesta. Hallitusohjelmassa luvataan viimein ottaa luonnonsuojelulliset näkökulmat huomioon kaivoslain uudistamisessa. Ympäristövaikutukset selvitetään varhaisemmassa vaiheessa, kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointia kehitetään ja malminetsinnän rajoittamista luonnonsuojelualueilla selvitetään. Vakuutussääntelyä kehitetään niin, etteivät ympäristölliset vastuut jää enää hoitamatta.
• Kaivosverotus vaatii uudistamista. Kaivosyhtiöt eivät tällä hetkellä maksa maaraaka-aineestaan pientä maanomistajalle maksamaansa korvausta enempää. Hallitus selvittää erillisen kaivosveron ja kaivosoikeuksien myyntivoittoja koskevan veron käyttöönoton, jotta kaivannaisista saataisi vihdoin yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus. Me haluamme, että yritykset maksavat uusiutumattoman yhteisvarallisuutemme hyödyntämisestä ja kantavat vastuunsa rasitteista, joita niiden toiminta ympäristölle aiheuttaa. Kaivosveron perusteita, tasoa ja jakoa tulee nyt selvittää. Pelkkä verotus ei kuitenkaan riitä, vaan myös verovälttely tulee estää. Suomen kaivoksista lähes kaikki ovat ulkomaisten yritysten omistuksessa ja ala on kunnostautunut aggressiivisessa verosuunnittelussa.
Eli hallitusohjeman kirjausten mukaisesti mennään, kun niihin ollaan sitouduttu. Vasemmiston omat aiemmat tavoitteet tässä taustoittamassa sitä, mitä vasemmisto on jo aiemmin ajanut.
Pitääkö kaivoshankkeiden valmistelu kieltää luonnonsuojelualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä?
Vasemmisto on ajanut sitä, että luonnonsuojelualueille ei myönnettäisi malminetsintälupia lainkaan, kuten yllä käy ilmi. Seisomme siis vakaasti hallitusohjelmakirjauksen ”Selvitetään malminetsintäoikeuden lupaprosesseja, käytänteitä ja mahdollisia rajoittamistarpeita luonnonsuojelualueilla” takana, ja aiomme tehdä parhaamme, että tämä toteutuu ja selvityksen tulokset otetaan vakavasti.
Tuleeko kaivoslaki edelleen säilyttää niin kutsuttuna kattolakina, jolle esimerkiksi ympäristölainsäädäntö on alisteinen?
Hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että kaivoslaki itsessään uudistetaan: ”Kaivoslainsäädäntö uudistetaan. Uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen.”
Uudistuksen pääajuri on juuri ympäristönäkökohtien ja paikallisten vaikuttamismahdollisuuksien kirjaaminen suoraan kaivoslakiin.
Miten takaatte maanomistajien ja alkuperäisväestöjen oikeusturvan sekä elinkeinonharjoittajien etujen huomioimisen kaivoshankkeisiin liittyvässä päätöksenteossa, kuten malminetsinnän varausvaiheessa?
Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti: Kunnille säädetään oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Parannetaan kaivosalueen ja kaivoksen vaikutusalueen kiinteistön- ja maanomistajien asemaa ja tiedonsaantioikeutta. Otetaan merkittävissä kaivoshankkeissa nykyisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla alkuperäiskansojen oikeudet huomioon. Säädetään maanomistajan lupa malminetsinnän jatkoluvan edellytykseksi.
Tavoitteena on aidosti lisätä paikallista sananvaltaa siihen, voidaanko kaivostoimintaa harjoittaa. Maanomistajien asemaa tulee parantaa. Maanomistajalla pitäisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi kohtuuttoman pitkiin aluevarauksiin malminetsintää varten. Jatkoluvan edellytyksenä tulisi olla maanomistajan lupa. Lisäksi Kulttuuristen vähemmistöryhmien ja uskonnollisten yhteisöjen erityiskysymykset on otettava huomioon kaikessa niiden toimintaan vaikuttaviin kaivoksiin liittyvässä päätöksenteossa.
Mitä mieltä olette siitä, että kaivosteollisuuden edustajat ovat voimakkaasti edustettuina TEM:n kaivoslakityöryhmässä?
Työryhmätyöskentelyn tavoite on saada mahdollisimman laajapohjainen asiantuntija- ja asianosaisnäkemys lakivalmistelun pohjaksi. Myös kaivosteollisuuden edustajat ovat yksi tällainen ryhmä, mutta sen ryhmän etu ei ole ensisijainen tai tärkein, vaan yksi muiden joukossa. Lakivalmistelussa myös kansalaisten, maanomistajien, kuntien, alkuperäisväestön ja ympäristöjärjestöjen äänen on kuuluttava vahvana. Siksi jaan loppuun kutsun osallistua kaivoslain valmisteluun, jota saa mielellään levittää:
”Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla olevan kaivoslain uudistuksen toinen keskustelu- ja kuulemistilaisuus järjestetään 15.9.2020 klo 13–15 verkossa. Tilaisuus on kaikille kansalaisille ja organisaatioille avoin. Tilaisuudessa on mahdollisuus vaikuttaa kaivoslain lakiluonnokseen ennen lausuntokierrosta.
Kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi hallitus haluaa vahvistaa kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti ja asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Tilaisuuteen pitää ilmoittautua viimeistään 8.9.2020. Tilaisuus on osa kaivoslain uudistamishankkeen aikana toteutettavaa avointa ja osallistavaa kuulemismenettelyä. Ensimmäinen keskustelu- ja kuulemistilaisuus järjestettiin 27.5.2020.
Lisäksi syksyllä toteutetaan lausuntokierros, jolloin luonnoksesta hallituksen esitykseksi pyydetään kirjallisia lausuntoja sidosryhmiltä. Lausuntopyyntö myös julkaistaan, jotta kaikilla kiinnostuneilla on tilaisuus antaa lausunto.”
Vasemmistoliiton vastaukset toimitti puoluesihteeri Mikko Koikkalainen
Paluuviite: Puolueilla höttöinen näkemys kaivoslaista – Kaivoslaki Nyt! -kansalaisaloite eduskunnan käsittelyyn tiistaina 6.10.2020 – Saimaa ilman kaivoksia