Sulkavan Soudut avolouhoksen ympäri? – Malmikiima kansallismaisemassa on pysäytettävä ja akkutehtailun lisäbudjetti hylättävä!
Hyvä kansanedustaja,
Akuista on tullut globaali hittituote, ja Suomi on julistautunut akkuteollisuuden uudeksi ihmemaaksi. Olen huolissani, mistä teollisuuden raaka-aineet tullaan kaivamaan.
Akkutuotantohaaveita ei voi perustella sillä, että Suomessa olisi erityisen hyvät esiintymät. Suomen Malminjalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen on itse todennut suomalaisten mineraalivarantojen olevan ”kansainvälisessä vertailussa tyypillisesti varsin pieniä tai pitoisuuksiltaan laihoja”.
Köyhät esiintymät pakottavat kaivosyhtiöt kaivamaan entistä suurempia avolouhoksia. Pienempien pitoisuuksien rikastaminen vaatii ympäristölle yhä raskaampia rikastusprosesseja, joissa mineraalit erotellaan sivukivestä. Kaivokset aiheuttavat jo nyt 75 % Suomen jätteistä tuottamansa valtavan sivukivimäärän vuoksi.
Suomen pinta-alasta jo lähes puolet käsittää erilaisten mineraalien kartoitettuja esiintymiä ja varausalueita – mahdollisia kaivoksen paikkoja. Tämä käy ilmi, kun tarkastelee GTK:n karttaa varausalueista.
Tukes on juuri myöntänyt luvat malminetsintävarauksiin myös keskelle kauneinta kansallismaisemaa Saimaalle, suojeltujen Natura 2000 -alueiden välittömään läheisyyteen:
4.6.2020 Sulkava, Partalansaari, Puumala (Saimaa), 92,95 km2, Suomen Malmitutkimus Oy.
7.5.2020 Juva, Koikkala (Luonteri, Saimaa), 92,95 km2, Suomen Malmitutkimus Oy.
Lisäksi Heinävedellä on jo vauhdissa grafiittikaivoshanke, joka toteutuessaan tuhoaisi niin luonnon kuin alueen luostarit.
Toteutuessaan kaivokset – oikeammin jopa satojen hehtaarien kokoiset avolouhokset – tuhoaisivat merkittävän osan suurimmasta järvestämme, jonka ainutlaatuisen luonnon alueita on ehdolla Unescon maailmanperintökohteiksi.
Kaivosteollisuutta lisäävä akkuklusteri sai hallituksen lisätalousarvion kolmanneksi suurimman investoinnin
Nyt hallitus esittää eduskunnalle satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta akkuteollisuuden houkuttelemiseksi Suomeen.
”Tavoitteena on parantaa suomalaisten mineraalien jalostusarvoa ja edistää sähköisten ajoneuvojen akkuteollisuuden keskittymistä maahamme. Parhaimmassa tapauksessa Suomeen rakennettaisiin akkukennotehdas.” (Valtioneuvoston lisätalousarvioesitys 2.6.2020)
Luonnon kannalta ei ole kyse parhaimmasta tapauksesta. Esitystä ei tule hyväksyä ellei samalla anneta takeita luonnonsuojelualueiden ja vesistöjen suojelusta sekä alkuperäisväestöjen oikeuksien ja elinkeinojen turvaamisesta.
Suomen valtti pitkällä tähtäimellä on sen puhtaassa luonnossa. Sitä ei saa uhrata yhden toimialan takia.
Akkuteollisuus ei ole puhtaan teknologian ratkaisu. Se käyttää raaka-aineinaan maaperästä kaivettavia uusiutumattomia luonnonvaroja.
Tehokkain apu globaalisti kasvaneesta mineraalikysynnästä aiheutuviin ympäristövahinkoihin olisi uusien, ympäristölle vähemmän haitallisten akkuteknologioiden ja materiaalien kierrätyksen kehittäminen sekä kulutuksen vähentäminen.
Akkumetallien kysynnän kasvu ei saa johtaa Suomen järvien tuhoamiseen. Suomella täytyy olla strategia, joka perustuu pitkän tähtäimen kestävään kehitykseen myös luonnonsuojelussa. Nykyinen kaivoslaki ei anna luonnolle eikä edes maanomistajille riittävää suojaa malminhimoa vastaan.
Hyvä kansanedustaja, vetoan sinuun: älä hyväksy lisäbudjettia! Se asettaa Suomen arvokkaan luonnon välittömään vaaraan, monikansallisen kaivannaisteollisuuden pelinappulaksi.
Haluatko herätä huomenna avolouhoksen ääreltä?
Kysyy
Miisa Mink,
Saimaa ilman kaivoksia -kollektiivi jossa sunnuntaina 7.6.2020 klo 15.00 11 000 jäsentä!